Ennallistaminen on Suomelle mahdollisuus

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien lukijan mielipide -palstalla 28.9.2026.

Kansallinen ennallistamissuunnitelma oli heinä- ja elokuun aikana lausuntokierroksella. Suunnitelmaluonnoksesta oli kuitenkin jätetty pois Suomen merkittävin luontotyyppi, metsäekosysteemit. Samalla laajalle suopinta-alalle aiotaan hakea EU-komissiolta poikkeuksia. Näin jopa 70 prosenttia ennallistamisasetuksen alaisesta pinta-alasta on rajattu suunnitelman ulkopuolelle. Siksi sidosryhmien oli hyvin vaikea ottaa kantaa siihen, mistä suunnitelmassa lopulta oli kyse.

Säätiömme rahoittaa ennallistamista muun muassa Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Saamenmaalla. Sen perusteella voimme todeta, ettei ennallistamisessa ole kyse esimerkiksi EU:sta tulevasta pakosta tai valinnaisesta lisäsuoritteesta, vaan mahdollisuudesta, joka jää Suomessa harmillisen usein hyödyntämättä.

Metsähallituksen arvioiden mukaan jokainen ennallistamiseen sijoitettu miljoona euroa luo jopa 24 henkilötyövuotta. Aluetaloudellisesti tämä on tehokasta, sillä eurot jäävät suoraan paikallisille urakoitsijoille, metsureille ja asiantuntijoille. Parhaimmillaan ojitettujen soiden vesitalouden palauttaminen tuo työpaikkoja alueille, joille talouden uudet mahdollisuudet ovat erityisen tervetulleita.

Myös maanomistajille ennallistaminen voi avata uuden tulonlähteen. Tätä vauhdittaa kehittyvä luonnonarvokauppa, jossa yritykset voivat vapaaehtoisesti rahoittaa luontoarvojen lisäämistä.

Valuma-alueita ennallistamalla vesistöjen rehevöitymiskehitys voitaisiin tehokkaasti kääntää ja turvata samalla ihmisten virkistys-, kalastus- ja metsästysmahdollisuudet. Tämä varmistaisi myös sen, että Suomen tulevilla sukupolvilla on puhtaat ja kirkkaat vesistöt.

Elinkeinoelämän edustajatkin toteavat nykyään, ettei kuolleella planeetalla voi tehdä bisnestä. Silti Suomen suhtautuminen asetukseen vaikuttaa jääneen yhden toimialan, eli metsäteollisuuden, ehtojen määrittämäksi.

Metsätaloudella on toki tärkeä roolinsa maassamme, mutta huoli toimintaedellytysten menettämisestä on perusteeton. Ennallistaminen ei tarkoita Suomen metsien sulkemista talouskäytön ulkopuolelle.

Yksityistä rahaa, kuten säätiöiden rahoitusta, huudetaan usein apuun ennallistamistalkoisiin julkisen talouden tiukan tilanteen vuoksi. Olemme mielellämme mukana, kunhan valtio hoitaa oman osansa. Yksityinen rahoitus voi toimia julkisen rahoituksen kanssa yhdessä, mutta ei korvata sitä. Myös uutta ennallistettavaa synnyttäviä haitallisia tukia ja lainsäädäntöä on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti.

Ennallistamista koskevan suunnitelman valmistelu jatkuu komission neuvottelujen jälkeen. Toivomme, että sidosryhmille järjestetään tuolloin uusi lausuntokierros, jonka yhteydessä myös metsiä koskevat tavoitteet voidaan arvioida.

Ennallistaminen on ennen kaikkea mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Mahdollisuus on liian tärkeä jättää käyttämättä.

Outi Kuittinen
toimitusjohtaja

Marjukka Porvari
johtava ympäristöasiantuntija

RELEX Säätiö